Suomen Helluntaikirkon kannanotto avioliitto- ja parisuhdelainsäädännön valmisteluun 14.2.2011

Suomen Helluntaikirkko haluaa saattaa poliittisten päättäjien ja lainvalmistelijoiden tietoon näkemyksensä Suomen avioliitto- ja parisuhdelainsäädännön kehittämisestä.
Helluntaikirkko on uskonnollinen yhdyskunta, joka edustaa Suomessa toimivia helluntaiherätyksen seurakuntia ja niihin kuuluvia henkilöjäseniä. Helluntaiseurakuntiin kuuluu kaikkiaan noin 45 000 aikuista jäsentä. Liikkeessä on meneillään rakennemuutos siten, että rekisteröityjen yhdistysten muodossa toimivat paikallisseurakunnat ovat järjestäytymässä yhdyskunnan seurakunniksi. Yhteensä 229 seurakunnasta 35 seurakuntaa on tällä hetkellä rekisteröitynyt yhdyskunnan jäsenseurakunniksi, joiden henkilöjäsenmäärä on noin 6 000 henkilöä.

Helluntaiherätys on toiminnassaan, julistuksessaan ja opetuksessaan sitoutunut Raamatun opetuksesta nousevaan avioliittokäsitykseen ja seksuaalietiikkaan. Sen mukaisesti avioliitto on miehen ja naisen muodostama kestäväksi tarkoitettu liitto, joka perustuu puolisoiden väliseen uskollisuuteen, rakkauteen ja kunnioitukseen. Tällaisena avioliitto luo turvallisen perhe- ja kasvuyhteisön myös lapsille. Samalla se takaa lapsille oikeuden eri sukupuolta oleviin vanhempiin.

Raamatullisen opetuksen ja ihanteiden mukaan sukupuolisuhteet on tarkoitettu aviopuolisoiden väliseen yhteiselämään avioliiton sisällä. Sukupuoliyhteyden harjoittaminen avioliiton ulkopuolella, tapahtuipa se sitten heteroseksuaalisessa tai homoseksuaalisessa suhteessa, on vastoin Jumalan tahtoa ja nähdään sen vuoksi synniksi. Tämän periaatteen mukaisesti myöskään homoseksuaalinen parisuhde ei voi olla Raamatun opetuksen mukaisen kristillisen seksuaalietiikan hyväksymä elämäntapa.

Emme tiedä lopullista vastausta siihen, mistä taipumus homoseksuaalisuuteen johtuu. Ihmisen vastuulla on kuitenkin pyrkiä pidättäytymään sellaisten taipumusten toteuttamisesta, mikä ei ole Jumalan tarkoittamaa ja hyväksyttävää käyttäytymistä, olipa kysymys homoseksuaalisista suhteista tai muista kristillisen avioliittomoraalin vastaisista käyttäytymismuodoista.

Terveen perhe-elämän sekä siihen liittyvien eettisten periaatteiden merkitys on myös kasvatuksellinen haaste. Seurakunnissa, perheissä ja yhteiskunnassa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota vanhempien myönteiseen läsnäoloon ja lasten kasvatusvastuuseen. Kasvatuksessa ja koulutuksessa on tuettava nuorten kasvua terveeseen ja normaaliin seksuaalisuuteen. Tämän kanssa on ristiriidassa pyrkimys rinnastaa samaa sukupuolta olevat suhteet avioliittoon ja kuvata ne samalla tavoin hyväksyttävänä ja valittavissa olevana elämänmuotona.

Olemme tietoisia siitä, että ihmisten elämäntilanteet ovat moninaisia eikä raamatullinen ihanne kristillisestä avioliitosta, perhe-elämästä ja kasvatuksesta aina käytännössä toteudu. Seurakunnan tehtävä onkin kristillisen etiikan näkökulmasta kaksijakoinen: toisaalta seurakunnan tulee opettaa ja ylläpitää raamatullisia periaatteita ja toisaalta sen tulee olla hoitava yhteisö, joka pystyy auttamaan ja tukemaan elämässään vaikeuksiin joutuneita. Tehtävämme ei ole tuomita tai moralisoida, vaan osoittaa kristillistä rakkautta kaikissa elämän kriiseissä eläviä lähimmäisiämme kohtaan.

Hyväksymme sen, että yhteiskunnan ja lainsäädännön tulee pyrkiä yhdenvertaisuuteen, jossa kaikki ihmiset ovat oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan tasavertaisia riippumatta siitä, noudattavatko he kristillisen avioliitto- ja seksuaalietiikan mukaisia periaatteita. Näkemyksemme mukaan yhdenvertaisuutta ei kuitenkaan pidä edistää rinnastamalla miehen ja naisen väliseen avioliittoon muita yhteiselämän muotoja.

Pidämme tärkeänä, että myös lainsäädännöllä ohjataan yhteiskunnallista kehitystä siten, että perinteisen avioliittomoraalin vaaliminen, sen julistaminen ja tukeminen on edelleen mahdollista. Valtiovallan on varmistettava, että tätä perustaa ei murenneta kasvatuksessa, koulutuksessa ja mahdollisuuksissa käsitellä aihetta julkisuudessa.

Lainsäädännön avulla on huolehdittava myös uskonnonvapauden toteutumisesta ja eri uskontokuntien tasavertaisesta yhteiskunnallisesta asemasta tulevaisuudessa. Vaikka lainsäädäntö muuttuisi entistä enemmän uusia perhemuotoja suosivaan suuntaan, uskonnollisten yhteisöjen on voitava vapaasti julistaa oman tunnustuksensa mukaista sanomaa ja siihen kiinteästi liittyviä eettisiä periaatteita pelkäämättä, että kristillisen avioliittoihanteen julkinen opettaminen ja sen mukainen toiminta aiheuttaisi epäilyn tai jopa syytteen syrjinnästä. Lainsäädännön kehittämisessä on varmistettava uskonnollisten yhteisöjen toimintamahdollisuudet ja yhdenvertaisuus sellaisessakin tilanteessa, jossa lainsäädännön sallimat käytännöt ja kristillisen etiikan mukaiset periaatteet ovat keskenään ristiriidassa. Suomen Helluntaikirkon piirissä tällainen tilanne voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi sielunhoidollisessa tilanteessa, jossa seurakunnan opetuksen piiriin tullutta ja toisen samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa parisuhteessa elävää ihmistä tuetaan seksuaalisessa eheytymisessä.

Yhteenvetona esitämme lainsäädäntöä valmisteltaessa otettavaksi huomioon seuraavat periaatteet:

1) Vastustamme avioliittolainsäädännön muuttamista sellaiseksi, että samaa sukupuolta olevien parisuhteet rinnastettaisiin avioliittoon (ns. sukupuolineutraali avioliitto). Samaa sukupuolta olevien parisuhteessa elävien yhdenvertainen asema yhteiskunnassa on turvattu jo nykyisen rekisteröityjä parisuhteita koskevan järjestelmän puitteissa.

2) Uskonnollisten yhteisöjen toimintavapaus ja uskonnonvapaus on varmistettava siten, että julistuksessa, toiminnassa, opetuksessa ja tiedottamisessa voidaan pitää esillä perinteisen avioliittomallin ja seksuaalietiikan mukaisia periaatteita.

3) Kasvatuksessa ja koulutuksessa on tuettava lasten ja nuorten kehittymistä terveeseen seksuaali-identiteettiin ilman, että he joutuvat alttiiksi perinteisen perhemallin kyseenalaistamiselle.

4) Lainsäädännössä tuetaan avioliittojen kestävyyttä ja lasten oikeutta isään ja äitiin.

Helsingissä 14.2.2011

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

 

Pekka Havupalo                                       Usko Katto

Hallituksen puheenjohtaja                        Hallituksen varapuheenjohtaja