8. EHTOOLLINEN

Ehtoollinen on Jeesuksen seuraajilleen asettama muisto- ja yhteysateria, jossa hän on uskon kautta itse läsnä. Ehtoollinen julistaa Jeesuksen sovitustyötä ja on osalli-suutta hänen kuolemaansa ja ylösnousemukseensa.

Uskomme, että Jeesuksen asettamalla ehtoollisella on syvä merkitys kristillisen seurakun-nan ja sen jäsenten hengellisessä elämässä. Ehtoollinen on pyhä ateria, joka luonteensa ja olemuksensa puolesta erottuu muusta aterioimisesta.  Ehtoollisen vietolla on tärkeä asema jumalanpalveluselämässämme, koska se julistaa näkyvästi uskomme ydinsano-maa: Jumalan sovitustyötä Kristuksessa.
Helluntaiseurakunnissa ehtoollinen nähdään muistoateriana , sillä sen kautta meille avau-tuu aina uudestaan sekä Jeesuksen kuoleman että hänen ylösnousemuksensa todelli-suus. Ehtoollista vietetään myös yhteysateriana, koska siinä saamme kokea elävää yhteyt-tä ylösnousseen Herran ja hänen seurakuntansa kanssa.  Näin ollen ehtoollinen ei ole pelkästään muistoateria, vaan Kristus on siinä läsnä todellisesti uskon kautta. Kristuksen läsnäolon tarkkaa muotoa ei kuitenkaan ole määritelty, koska kyse on ihmiselle salatusta Pyhän Hengen vaikutuksesta.  Jumalan pelastustyön näkyvinä aineellisina merkkeinä lei-pä ja viini edustavat Kristuksen ruumista ja verta. Näin ne vakuuttavat Golgatan työn täy-dellisestä riittävyydestä.  Apostoli Paavalin käyttämät ilmaisut ”Herran malja” ja ”Herran pöytä” kertovat ehtoollisen lahjaluonteesta ja pyhyydestä.
Uuden testamentin välittämästä opetuksesta on mahdollista päätellä myös muita ehtoolli-sen viettoon liittyviä ulottuvuuksia. Ehtoollinen on liitonateria, sillä se on näkyvä osoitus Uudesta liitosta Jeesuksen uhriveressä, jossa Jumala on sitoutunut kertakaikkiseen ja täy-delliseen pelastustekoon.  Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti ehtoollinen on kii-tosateria. Siksi palvonta ja ylistys liittyvätkin luonnollisena osana ehtoollisjuhlaan.  Raa-mattu kehottaa ehtoollisen yhteydessä myös itsetutkisteluun omasta suhteesta toisiin seu-rakuntalaisiin.  Samalla uskova saa luottaa Jeesuksen vereen, joka on vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi.
Ehtoollisen viettoon liittyy aina myös Jeesuksen tulemuksen odotus, sillä Jeesus ilmoitti, ettei hän ehtoollisen asettamisen jälkeen maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin juo sen uutena omiensa kanssa Jumalan valtakunnassa.   
Ehtoollisen vietto kuuluu kiinteästi seurakunnan yhteyteen ja se nautitaan yleensä juma-lanpalveluksessa. Ehtoollinen voidaan kuitenkin viedä esimerkiksi seurakunnan sairaille ja vanhuksille, jotta hekin pääsisivät osallisiksi ehtoollisyhteydestä.  Helluntaiseurakunnissa ehtoollisen siunaajina toimivat vanhimmat, diakonit ja pastorit sekä heidän valtuuttamansa uskovat. Yleensä seurakuntalaiset jakavat ehtoollisen toisilleen yleisen pappeuden perus-teella.
Ehtoolliseen osallistumisessa helluntaiseurakunnissa on vallalla erilaisia käytäntöjä. Jois-sakin seurakunnissa ehtoollinen on tarkoitettu vain uskoontulon jälkeen kastetuille (suljettu ehtoolliskäytäntö), toisissa ehtoolliselle voivat osallistua kaikki ne, jotka tunnustavat Jee-suksen Vapahtajakseen (avoin ehtoolliskäytäntö). Joissakin normaalisti uskovien kastetta edellyttävissä seurakunnissa ehtoolliselle voidaan kutsua myös toiseen kristillisen kirkkoon kuuluva uskova, joka satunnaisesti on mukana jumalanpalveluksessa (ehtoollisvieraanva-raisuus). Jokainen seurakunta päättää omasta käytännöstään. Sama koskee myös ehtool-listilaisuuksien määrää.
Ehtoollisen vietto on seurakunnalle erityinen hengellinen juhla, johon liittyy Jumalan läsnä-olon todellisuus. Siksi ehtoollinen kuuluu säännöllisenä ja kiinteänä osana seurakunnan elämään.

   Matt. 26:26–29; Mark. 14:22–24; Luuk. 22:19–20; 1. Kor. 11:23–26
   2. Kor. 5:19; 1. Kor. 11:26
   Luuk. 22:19; 1. Kor. 11:24
   1. Kor. 10:16–17; kommuunio (lat.) = yhteys, yhteysateria, ehtoollisesta käytetty nimitys
   Joh. 3:8;  teologiassa käytettyjä määritelmiä ovat mm. reaalipreesenssi ja spirituaalipreesenssi samoin kuin transsub-stantiaatio ja konsunbstantiaatio
   Luuk. 22:19–20
  1. Kor. 10:21
   Luuk. 22:20; Hepr. 10:10
   1. Kor. 11:24;  eukaristia (kr.) = kiitos, kiitosateria, ehtoollisesta käytetty nimitys
   1. Kor. 11:17–32
   Matt. 26:28
   Matt. 26:29; Mark. 14:25
   Apt. 2:42
 

EHTOOLLINEN