Helena Korhonen on Helluntaikirkon uusi johtaja

Suomen Helluntaikirkon tammikuun puolessavälissä nimetty uusi johtaja Helena Korhonen toivoo valtakunnallisen yhdyskunnan ja paikallisseurakuntien yhteydenpidon tiivistyvän lähitulevaisuudessa.

– Haluan kiinnittää huomiota aitoon ja avoimeen vuorovaikutukseen hallituksen ja jäsenseurakuntien välillä.

– Kotisivuillamme on kaavio siitä, miten organisaation ylimpänä ovat paikallisseurakunnat, jotka käyttävät valtaa yhdyskunnan kokouksissa edustajiensa välityksellä.

Korhonen sanoo toivovansa, että ”paikallisseurakunnat voisivat aiempaa paremmin kokea asian toimivan näin myös käytännössä”.

– Tämä edellyttää asioiden hyvää valmistelua ja hyvää tiedottamista kulloinkin pöydällä olevista asioista seurakunnille ennen kokouksia.

– Uskon, että pääsemme asiassa eteenpäin, koska tahtoa avoimeen ja läpinäkyvään toimintaan hallituksen sisällä on.

Suomen Helluntaikirkon johtajan nimeää hallitus keskuudestaan. Johtaja on samalla hallituksen puheenjohtaja. Edellisellä kaudella johtajana toimi pastori Mika Yrjölä Helsingistä.

Helena Korhonen toimii pastorina Lappeenrannan helluntaiseurakunnassa, varapuheenjohtaja Kauko Uusila Oulun helluntaiseurakunnassa.

Yhdyskunnan johtoon tuli nyt hienoinen painotus maakuntiin päin. 

– Ennemminkään ei ole ollut niin, että johtajan on oltava Helsingin Saalemista tai Tampereelta, toiminnanjohtaja Esko Matikainen sanoo.

Matikaisen mukaan muutama vuosi sitten tehty, hallituksen jäsenten valintaan liittyvä ”iso jumppa” on vahvistanut maakunnallista edustusta.

Helsingin Saalem on ollut vahva tekijä Helluntaikirkossa aktiivisten pastoreidensa, kuten Valtter Luodon ja Klaus Korhosen, kautta.

– Näen nykyisen tilanteen normaalina. Johtajuus kiertää, Esko Matikainen sanoo.

Helena Korhonen katsoo, että Suomen Helluntaikirkko on kyennyt toimimaan tavalla, joka antaa helluntailaisista kuvan luotettavina ja vakaina toimijoina. 

– Kotimaassa olemme koordinoineet herätysliikkeen seurakuntien yhteisiä hankkeita, kuten työntekijöiden valtakirjaa.

Tällä hetkellä valtakirjoja on myönnetty lähes 500, joista 72 prosenttia miehille ja 28 prosenttia naisille. 

– Viime vuosina rahankeräyslain vaikutukset aktivoivat monet seurakunnat kysymään neuvoa Helluntaikirkon toimistolta, ja monet seurakunnat aktivoituivat myös järjestäytymään jäsenseurakunnaksi, Korhonen kertoo.

– Tällä hetkellä on menossa muun muassa ruotsinkielisten helluntaiseurakuntien järjestäytyminen. Helluntaikirkko haluaa olla eri asioissa seurakuntien tukena etsien vastauksia muun muassa juridisiin kysymyksiin.

Myös uusien seurakuntien istutushanke on koronasta huolimatta lähdössä käyntiin.

– Uskon, että tähän asiaan mietitty kehityskaari on hyvä ja kykenemme tukemaan uusien seurakuntien syntymistä helluntaiherätyksen sisälle, Helena Korhonen sanoo.

Uudella johtajalla on vakaa usko tulevaisuuteen.

– Näen meidät kasvavana herätysliikkeenä, jossa eri-ikäiset seurakunnat toimivat tavoittaen tämän ajan ihmisiä. 

Korhonen siteeraa yhdyskunnan pitkäaikaisen aktiivin, pastori Usko Katon, joulukuista kirjoitusta SHK:n kotisivuilla.

– Satavuotiaat seurakunnat voivat edelleen olla eläviä ja puoleensavetäviä. Ne voivat olla tämän ajan lapsia, joille tavallisen ihmisen elämä on läheistä ja tuttua, ja jotka puhuvat tämän ajan kieltä. Iankaikkisuuskaipuu ihmisen elämässä on edelleen sama.

Korhonen sanoo uskovansa, että ”osaamme erottaa toisistaan kulttuurin vaikutukset ja Jumalan sanasta nousevat pysyvät normit”. 

– Silloin kykenemme vastaanottamaan ja tukemaan uudenlaisia seurakuntia, joiden kulttuuri voi poiketa satavuotiaasta perinteestämme.

– Ylipäätään muistutan usein itseäni, ettei meitä ole kehotettu jämähtämään paikallemme, vaan meitä kutsutaan uudistumaan mieleltämme Roomalaiskirjeen hengessä.

Suomen Helluntaikirkossa on noin 12 000 jäsentä, ja sillä on 82 jäsenseurakuntaa. Helluntaikirkon perustamisasiakirja allekirjoitettiin tammikuussa 2002. Yhdyskunta siis täyttää ensi vuonna 20 vuotta.

RV-lehti / Anssi Tiittanen