Rikkauksia Raamatusta

Symposiumi kutsuu yhteiseen dialogiin ja teologian tekemiseen

Suomen helluntailiikkeen kantavana voimana on aina ollut vahva raamatullisuuden ihanne. Se on myös varjellut seurakuntia monilta harha-askelilta.

Näin helluntailaisten suhdetta Raamattuun arvioi emerituspastori Klaus Korhonen. Hänen mukaansa Jumalan sanan asema ja terveen teologian merkitys ovat nyt kuitenkin samalla tavalla haastettuja kuin kristikunnan varhaisina vuosisatoina.

– Erilaisten hämmentävien virtausten keskellä pastorit niin kuin muutkin uskovat tarvitsevat välineitä uskonsa perusteluun, Korhonen toteaa.

Hän oli 1990-luvun lopulla yhtenä alkuunpanijana myös hankkeessa, jonka tuloksena julkaistiin Suomen helluntaiseurakunnan uskon pääkohdat -asiakirja. Ensin hyväksyttiin opilliset pääteesit (2001), sitten niiden laajempi selitysosa (2014) ja nyt tekeillä on kokonainen helluntaiteologinen kirjasarja (2021–2025).  

Klaus Korhonen näkee myös IK-opiston järjestämät helluntaiteologiset symposiumit tervetulleena jatkona liikkeen raamattutyöskentelylle.   

– Monista tutuista opinkappaleista voimme löytää yhä suurempia rikkauksia, jos olemme valmiit tutkimaan niitä yhdessä. 

Foorumi keskustelulle

Myös IK-opiston vararehtori Sami Aro-Panula pitää vuonna 2019 aloitettua symposiumikäytäntöä tärkeänä kohtaamisen ja työstämisen paikkana.

– Yhteinen keskustelu Raamatun opin ja seurakuntatyön käytännöllisistä kysymyksistä selkeyttää herätysliikkeemme identiteettiä. Symposiumien tarkoituksena onkin tarjota pastoreille, teologian opiskelijoille, tutkijoille sekä kaikille syvällistä pohdintaa kaipaaville seurakuntalaisille yhteinen foorumi arvioivaan keskusteluun.

Seuraavassa 12.–13. marraskuuta verkossa järjestettävässä symposiumissa aiheena on ”Raamattu Suomen helluntailiikkeessä 2020-luvulla”. Aihe liittyy juuri julkaistun teologisen kirjasarjan ensimmäiseen osaan. 

Tarkastelun kohteena symposiumissa ovat muun muassa Raamatun kaanon, virheettömyys, helluntailainen raamattunäkemys, Sanan ja karismaattisuuden suhde sekä kirjallisten uskon pääkohtien merkitys.  

”Myös tavikset mukaan”

Avainmedian toiminnanjohtaja, pastori Marko Selkomaa osallistui viime keväänä ensimmäistä kertaa symposiumiin. Hänen mukaansa tapahtuman akateemiselta kalskahtava nimi herätti aluksi epäluuloja ja jarrutteli osallistumisintoa, mutta kokemus yllätti myönteisesti. 

– Päivien anti oli erinomainen. Opetus oli innoittavaa. Keskustelut laajensivat näköaloja ja antoivat käytännön työkaluja, Selkomaa kuvailee kokemustaan. 

Hän sanoo odottavansa jo innolla seuraavaa symposiumia.

Espoolainen pastori Irma Frestadius puolestaan kertoo kokeneensa symposiumit paitsi ymmärrystä avaavana myös yhteyttä lisäävänä ja jopa viihdyttävänä yhdessäolona.

Symposiumien alkuperäinen puuhanainen teologian tohtori Sanna Urvas korostaa moniäänisen dialogin merkitystä helluntailiikkeen raamattukeskustelussa.

– Pastoreilla ja myös tavallisilla seurakuntalaisilla on paljon annettavaa. Teologeilla on joskus ikävä taipumus asettua tavisten yläpuolelle, mutta hyödylliseen dialogiin tarvitaan kaikkia: pastoreita, seurakunnan vastuunkantajia ja teologeja. Teologian tulee hyödyntää hengellistä sisältöä ja antaa ennen muuta pastoreille työvälineitä, Urvas sanoo. 

Symposiumin ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät IK-opiston kurssisivuilta hakusanalla teologinen symposiumi.

Leevi Launonen

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Share on print
Print