Iän myötä pyhäinpäivästä on tullut entistä merkityksellisempi päivä. Poismenneiden läheisten lukumäärä ja tietoisuus oman elämän rajallisuudesta kasvavat vuosi vuodelta.
Jippii-mission tuoreessa kirjassa kahdeksanvuotias Tessa pohtii, miksi Jeesus antoi Lasaruksen kuolla, vaikka hän aikoi herättää tämän kuolleista. Yksi syy taisi olla elämän rajallisuudesta muistuttaminen – puheita tehokkaammalla tavalla. Mikään ei pysäytä meitä samalla tavalla kuin läheisen kuolema.
Lasaruksen kuolemalla oli ainakin kaksi seurausta. Lasaruksen ystävät kokoontuivat, löysivät toisensa, surivat yhdessä ja lohduttivat toisiansa. Lisäksi monet ihmiset löysivät uskon Jeesukseen, häneen, jolla oli suurempi valta kuin kuolemalla.
On hyvä viettää pyhäinpäivää. Tarvitsemme muistutusta kuolemasta ja elämän rajallisuudesta. Erityisesti tässä itsekkäässä, omien unelmien ja ”hyvän elämän” tavoittelua korostavassa maailmassa on hyvä pysähtyä elämän realiteettien äärelle. Epäilen, että energisen elämäntavan ja kaikkivoipaisuuden sanaton vaatimus ilman ihmisen oman rajallisuuden huomioimista on yksi syy kasvaviin väsymyksen ja mielenterveyden ongelmiin.
Oman elämän ”maadoittaminen” ystävillä, seurakunnalla ja henkilökohtaisella jumalasuhteella tukee vakaata elämää niin menestyksen kuin menetyksenkin hetkinä. Vietetään pyhäinpäivää ja annetaan sen vahvistaa suhdettamme eläviin lähimmäisiimme sekä kuoleman voittajaan. Hän on meidän turvamme ja iankaikkisen elämän toivomme.
Hyvää pyhäinpäivää.
Janne Lahti
Hyvä Sanoma -palvelujen johtaja
Helluntaikirkko