KOULUTUKSET

Helluntaikirkon koulutus toteutuu yhteistyössä Iso Kirja -opiston kanssa. Iso Kirja -opisto on kristillinen kansanopisto, joka palvelee monipuolisesti koko helluntailiikettä.

Helluntaikirkon järjestämiä koulutuksia ovat työntekijöiden valtakirja- ja vihkikoulutukset sekä evankeliointiin, diakoniaan, koulutyöhön, seurakunnanistutukseen, vankilatyöhön sekä vapaaehtoistyöntekijöiden hyvinvointiin liittyviä koulutuksia.

SUHDEVERKOSTOT

Suhdeverkostot

Helluntaikirkko ylläpitää helluntaiherätyksen kotimaan kirkkosuhteita ja kansainvälisiä suhteita osallistumalla yhteistyöelimiin ja tapahtumiin. Helluntailiikkeen yhteisten rekisteröityjen yhteisöjen verkostossa (HYRY) puheenjohtajana toimii Helluntaikirkko.

KUSTANNUSPALVELUT

Laaja kirjo julkaisuja

Helluntaikirkolla on omia julkaisuja, jotka keskittyvät Helluntaikirkon kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Lisäksi voit tutustua kumppanijärjestöjemme laajaan kustannusvalikoimaan.

JÄSENASIAT

Jäsenasioiden käsittely..

Täältä voit hoitaa rekisteriasioita sekä liittyä tai erota Helluntaikirkosta.

HALLINTO

Seurakuntien sisäiseen käyttöön tarkoitetut materiaalit.

Seurakuntien johtamisen ja hallinnoinnin materiaaleja sekä työvälineitä. Tärkeimpinä seurakunnan johdon oma infosivusto sekä Sähköpaimen jäsenrekisteriohjelma.

YHTEISTYÖALUEET

Helluntailiikkeen seurakunnat ovat järjestäytyneet yhteistyöalueisiin.

Seurakunnat ovat luoneet alueiden sisällä omia yhteistyörakenteita, toimintoja ja työryhmiä. Seurakuntien työntekijät kokoontuvat alueellisille työntekijäpäiville sekä järjestävät yhteisiä ja aihekohtaisia tapahtumia ja koulutuspäiviä.

TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT

Toimikuntien ja työryhmien tarkoitus on valmistella lausuntoja Helluntaikirkon ja helluntaiherätyksen tarpeisiin.

Pysyvien toimikuntien ja työryhmien lisäksi Helluntaikirkolla on projektiluontoisia työryhmiä, jotka työskentelevät yksittäisten aiheiden parissa määräajan.

MIHIN USKOMME?

Suomen Helluntaikirkon tunnustus perustuu Jumalan pyhään sanaan, Raamattuun. Tunnustuksen keskeinen sisältö on lausuttu Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdissa ja apostolisessa uskontunnustuksessa.

Tästä osiosta löydät, mitkä ovat arvomme, visiomme ja missiomme, uskon pääkohdat, apostolisen uskontunnustuksen, teologisia ja opillisia kannanottoja sekä tietoa siitä, miten tulla uskoon.

TIETOJA HELLUNTAIKIRKOSTA

Suomen Helluntaikirkko on uskonnollinen yhdyskunta, joka muodostuu helluntailiikkeen seurakunnista. Helluntailiike painottaa henkilökohtaista kristillistä vakaumusta sekä karismaattisuutta eli Pyhän Hengen toimintaa. Yhdessä muiden karismaattisten seurakuntien kanssa se on protestanttisuuden valtauoma.

Tästä osiosta löydät taustatietoja liikkeestä sekä julkaisuja ja tiedotteita.

SUUNNITELMALLINEN DIAKONIATYÖ

Helluntaikirkko tukee seurakuntien diakoniatyötä kehittämisryhmänsä ja eri toimintamuotojensa kautta.

Kehittämisryhmä muodostuu diakoniatyön ammattilaisista sekä eri toimintamuotojen avainhenkilöistä. Diakoniatyön kokonaisuus muodostuu Helluntaikirkon, helluntaiseurakuntien, Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry:n sekä Elämä ja Valo ry:n toiminnoista.

LAPSET JA NUORET

Tuemme lasten ja nuorten osallisuutta sekä perheiden kasvatustehtävää

Helluntailiike panostaa monipuolisesti lapsi- ja nuorisotyöhön. Keskeisiä lapsityön toimijoita ovat Helluntaikirkko, Iso Kirja -opisto sekä Fida. Toimintaa kokoaa ja koordinoi lapsi- ja nuorisotyön NextGen-johtoryhmä.

LÄHETYSJÄRJESTÖJÄMME

Teemme lähetystyötä kumppanijärjestöjemme kautta. Tutustu lähetystyöhön lähetysjärjestöjen omilla sivuilla.

Kumppanijärjestöjämme ovat esimerkiksi Fida International ry, Avainmedia Lähetysjärjestö ry sekä Elämä ja Valo ry.

MIKSI JULISTAMME?

Haluamme sytyttää ja tukea seurakuntia ja yksilökristittyjä evankeliumin eteenpäin viemisessä.

Helluntaikirkon missiopalvelut tukevat seurakuntia kotimaan lähetystehtävässä omilla sekä kumppaniorganisaatioiden palveluilla.

Jopa Wikipedia nöyrtyy ajan edessä. Vuodelle 2023 kalenteroidut eduskuntavaalit, lakimuutokset tai Euroviisut on otsikoitu ”ennustettuja ja suunniteltuja tapahtumia”. Paavalin lanseeraama ”jos Herra suo” oli aikoinaan ja joskus nykyäänkin tyypillinen sivulause helluntaikentässä. Myös sananlaskut opettavat lukijaa suhtautumaan tulevaisuuteen pienellä varauksella; ihminen suunnittelee, mutta Herra ohjaa.

Ohjaako epävarma tulevaisuus kristittyjä varmisteluun, velttouteen vai rohkeuteen?

Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa houkuttelevat, koska ne kuulostavat turvalliselta. Jos Herra ohjaa, kannattaako ihmisen ponnistella, saati unelmoida. Varmistelu voi johtaa myös radikalisoitumiseen, jos käsi on puristettuna oikean opin kahvaan. Mustavalkoinen maailma saattaa tuntua helpommalta käsitellä, kun vihollinen on maalitettu selkeästi.

  Ohjaako epävarma tulevaisuus kristittyjä varmisteluun, velttouteen vai rohkeuteen?

Velttous sen sijaan passivoi ja unohtaa uskon ytimen; luottamuksen ja nojautumisen kohti näkymätöntä. Maailma voidaan nähdä syöksykierteenä, jossa kristityn ainoa tehtävä on edesauttaa maailmanloppua. Velttous on sisäänpäin kääntymistä ja oman vapautuksen odottelua. Näiden teemojen äärellä on myös suuri houkutus istahtaa tuomarin tai arvioijan penkille. Tähän meitä ei suinkaan kutsuta, vaan enemmänkin nöyrtymään epävarman tulevaisuuden ja voimallisen Jumalan edessä.

Raamattu kehottaa kristittyjä suurella äänellä rohkeuteen ehkäpä juuri siksi, että rohkeus on yksi suurimmista haasteistamme. Rakkaus ja luottamus ovat rohkeutta. ”Jos Herra suo” ei ole tarkoitettu tekosyyksi passivoitumiseen, vaan enemmänkin kuvaamaan Jumalan valtaa ja voimaa. Hän on ainoa, joka kykenee antamaan jokaiselle toivon ja tulevaisuuden.

Tähän missioon Jumala on kutsunut jokaisen kristityn. Niinpä vaatii suurenmoista rohkeutta julistaa toivon sanomaa sinne, missä on vääryyttä ja pimeyttä. Kuinka ihmeellistä onkaan antaa mahdollisuus koulunkäyntiin lapselle, joka yhteiskunnan ja kulttuurin puolelta on tuomittu tyhmyyteen. On rohkeutta suunnitella perhettä, unelmoida ammatista tai rukoilla maailmanrauhan puolesta. Tämän rohkeuden lähteenä on itse Jeesus Kristus.

Tammikuussa kristityt ympäri maailmaa rukoilevat rohkeasti, mikä näkyy rukous- ja paastoviikkojen runsautena. Jeesus itse sanoi, että hänen ruokansa ja juomansa on tehdä Taivaallisen Isän tahto. Juuri Jumalan tahdon äärellä ihmisen perimmäinen jano ja nälkä tulee tyydytetyksi. Meillä voi olla vahva luottamus siihen, että Herra suo tapahtua enemmän, kun hän on keskipisteenä.

Juha Lehtonen

Kirjoittaja on Fidan lähetystyön yksikön päällikkö.

Julkaistu 5.1.2023 RV-lehdessä nro 1 /2023